K1:n harjoittelijat Heidi, Maritta ja Elli lähtivät lauantaina 18.7 valloittamaan Afrikkaa tusina-turisti-matkan muodossa. Päämääränä oli Marokko, Tanger.Päivä alkoi varhaisella kello 6:30 herätyksellä, matkatoimistolla oli oltava 7:50 jolloin bussi lähtisi. No, todellisuudessahan se bussi lähti vasta reilusta kahdeksan jälkeen ja hajosi vajaan kilometrin päähän, mutta uusi bussi saatiin nopeasti. Alkuun päästyään matka suijui leppoisasti 114 kilometrin päähän Algeciraksen kaupunkiin, mistä kantosiipialuksemme lähtisi navigoimaan kohti Tangeria.
Perillä Tangerissa meidän lähes satapäistä turistiryhmäämme lähdettiin kuljettamaan kaupunkikierrokselle kahdella bussilla. Bussin särisevään mikrofoniin puhui kukkahattuinen kohtalaista englanti taitava täti, joka selosti ulkoa Marokon historian Mohammedista Mohammediin.
Bussilla noustiin Tangerin jylhään vanhaan kaupunkiin, missä vieriviereen rakennetut talot ovat laatikkomaisia ja valkoisia, ja niiden välissä sukkuloivat kadut lähes metrin leveitä. Ryhmämme pujotteli katuja oppaan perässä, välillä pysähdeltiin kuuntelemaan tarinoita julkisista vesipisteistä ja leipomoista, mutta suurimman osan ajasta väisteltiin sitkeitä katukauppiaita, jotka myivät kaikkea purkkalevyistä rumpuihin. Jonkin ajan kuluttua nälkä alkoi kurnimaan vatsassa ja pian pysähdyttiinkin perinteiseen arabialaistyyliseen ravintolaan lounaalle.
Ruoaksi tarjoiltiin keittoa, lihavartaita ja kanaa couscous pedillä. Juomaksi valitsimme perinteiset kokikset, tosin pullon design hieman erosi perinteisestä. Aterian aikana nautittiin house bandin hauskasta musisoinnista.
Ruokailun jälkeen opas kuljetti meitä mattokauppaan ja luontaistuoteapteekiin, ja lisäksi kierrettiin vähän kaupungin uudempaa puolta kävellen. Kauppaaminen tuntui olevan Marokkolaisille henki ja elämä, sillä pieniä putiikkeja löytyi joka lähtöön; vihanneskauppoja, kananmunakioskeja, pähkinäkauppana toimiva farmariauton takaluukku.
Kaupunkiin tutustumisen päätyttyä bussi kuljetti meidät maaseudulle, missä halukkailla oli mahdollisuus kokeilla kamelilla ratsastusta hintaan 1 euro. Maritta ja Elli ryntäsivät bussista ja pääsivät samantien kamelin selkään. Allekirjoittanut tyytyi valokuvaamaan ja paijailemaan vauvakamelia.
Tämän monipuolisen esittelykierroksen jälkeen bussi vei meidät takaisin Tangerin satamaan, hyppäsimme laivaan ja mukavaksi yllätykseksi se vei meidät Algeciraksen sijasta surffareiden paratiisiin, Tarifaan. Bussimme odotteli kuitenkin jo Tarifan satamassa, joten kaupungin näkeminen sai jäädä toiselle viikonlopulle. Kotimatkalla ihailtiin Tarifan upeita vuoristomaisemia ja herätettiin pahennusta äänekkäällä suomalaisella puhetyylillä.
Maailma voi olla hyvinkin erilainen ihan pienenkin matkan päässä, ja Marokko yksi niistä elämyksistä jota suosittelen kaikille. Hieno päivä kaiken kaikkiaan!
- Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti